eksistenssi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eksistenssi (5)[1]

  1. (logiikka) olemassaolo
  2. toimeentulo
  3. olento

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈeksisˌt̪ensːi/
  • tavutus: ek‧sis‧tens‧si

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eksistenssi eksistenssit
genetiivi eksistenssin eksistenssien
(eksistenssein)
partitiivi eksistenssiä eksistenssejä
akkusatiivi eksistenssi;
eksistenssin
eksistenssit
sisäpaikallissijat
inessiivi eksistenssissä eksistensseissä
elatiivi eksistenssistä eksistensseistä
illatiivi eksistenssiin eksistensseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi eksistenssillä eksistensseillä
ablatiivi eksistenssiltä eksistensseiltä
allatiivi eksistenssille eksistensseille
muut sijamuodot
essiivi eksistenssinä eksistensseinä
translatiivi eksistenssiksi eksistensseiksi
abessiivi eksistenssittä eksistensseittä
instruktiivi eksistenssein
komitatiivi eksistensseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo eksistenssi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5