einbrechen

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	bricht ein
ind. imperf. y. 3. p.	brach ein
part. perf.	eingebrochen
apuverbi	sein, haben

ein|brechen

1. (+ ist) murtautua jnnek
2. (+ hat) rikkoa sisään (ovi, muuri tms.)

Ääntäminen

• IPA: [ˈaɪ̯nˌbʁɛçn̩]

• tavutus: ein‧bre‧chen

Etymologia

ein- + brechen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Einbruch