ehtyvä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ehtyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ehtyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ehtyvä | ehtyvät |
| genetiivi | ehtyvän | ehtyvien (ehtyväin) |
| partitiivi | ehtyvää | ehtyviä |
| akkusatiivi | ehtyvä; ehtyvän | ehtyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ehtyvässä | ehtyvissä |
| elatiivi | ehtyvästä | ehtyvistä |
| illatiivi | ehtyvään | ehtyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ehtyvällä | ehtyvillä |
| ablatiivi | ehtyvältä | ehtyviltä |
| allatiivi | ehtyvälle | ehtyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ehtyvänä | ehtyvinä |
| translatiivi | ehtyväksi | ehtyviksi |
| abessiivi | ehtyvättä | ehtyvittä |
| instruktiivi | – | ehtyvin |
| komitatiivi | – | ehtyvine |