ehoste
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ehoste (48)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈehost̪eˣ/
- tavutus: e‧hos‧te
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ehoste | ehosteet |
| genetiivi | ehosteen | ehosteiden ehosteitten |
| partitiivi | ehostetta | ehosteita |
| akkusatiivi | ehoste; ehosteen |
ehosteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ehosteessa | ehosteissa |
| elatiivi | ehosteesta | ehosteista |
| illatiivi | ehosteeseen | ehosteisiin ehosteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ehosteella | ehosteilla |
| ablatiivi | ehosteelta | ehosteilta |
| allatiivi | ehosteelle | ehosteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ehosteena | ehosteina |
| translatiivi | ehosteeksi | ehosteiksi |
| abessiivi | ehosteetta | ehosteitta |
| instruktiivi | – | ehostein |
| komitatiivi | – | ehosteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ehostee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ehostet- | |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ehoste Kielitoimiston sanakirjassa