ehostava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ehostava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ehostaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ehostava | ehostavat |
| genetiivi | ehostavan | ehostavien (ehostavain) |
| partitiivi | ehostavaa | ehostavia |
| akkusatiivi | ehostava; ehostavan | ehostavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ehostavassa | ehostavissa |
| elatiivi | ehostavasta | ehostavista |
| illatiivi | ehostavaan | ehostaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ehostavalla | ehostavilla |
| ablatiivi | ehostavalta | ehostavilta |
| allatiivi | ehostavalle | ehostaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ehostavana | ehostavina |
| translatiivi | ehostavaksi | ehostaviksi |
| abessiivi | ehostavatta | ehostavitta |
| instruktiivi | – | ehostavin |
| komitatiivi | – | ehostavine |