ehdokkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ehdokkuus (40)

  1. se, että on ehdokkaana, ehdolla oleminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈehdokːuːs/
  • tavutus: eh‧dok‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ehdokkuus ehdokkuudet
genetiivi ehdokkuuden ehdokkuuksien
partitiivi ehdokkuutta ehdokkuuksia
akkusatiivi ehdokkuus;
ehdokkuuden
ehdokkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi ehdokkuudessa ehdokkuuksissa
elatiivi ehdokkuudesta ehdokkuuksista
illatiivi ehdokkuuteen ehdokkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ehdokkuudella ehdokkuuksilla
ablatiivi ehdokkuudelta ehdokkuuksilta
allatiivi ehdokkuudelle ehdokkuuksille
muut sijamuodot
essiivi ehdokkuutena ehdokkuuksina
translatiivi ehdokkuudeksi ehdokkuuksiksi
abessiivi ehdokkuudetta ehdokkuuksitta
instruktiivi ehdokkuuksin
komitatiivi ehdokkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ehdokkuude-
vahva vartalo ehdokkuute-
konsonantti-
vartalo
ehdokkuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan ehdokas vartalosta ehdokk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]