egoismi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]egoismi (5)
- itsekkyys, oman edun tavoittelu
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈegoˌismi/
- tavutus: e‧go‧is‧mi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | egoismi | egoismit |
| genetiivi | egoismin | egoismien (egoismein) |
| partitiivi | egoismia | egoismeja |
| akkusatiivi | egoismi; egoismin |
egoismit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | egoismissa | egoismeissa |
| elatiivi | egoismista | egoismeista |
| illatiivi | egoismiin | egoismeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | egoismilla | egoismeilla |
| ablatiivi | egoismilta | egoismeilta |
| allatiivi | egoismille | egoismeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | egoismina | egoismeina |
| translatiivi | egoismiksi | egoismeiksi |
| abessiivi | egoismitta | egoismeitta |
| instruktiivi | – | egoismein |
| komitatiivi | – | egoismeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | egoismi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |