eer

Wikisanakirjasta

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eer m./f. 

  1. kunnia

Etymologia[muokkaa]

  • germaaninen *aizō, vrt. saksan Ehre, ruotsin ära

Verbi[muokkaa]

eer

  1. (taivutusmuoto) verbistä eren