driva

Ruotsi

Substantiivi

driva yl. (1) (yks. määr. drivan[luo], mon. epämäär. drivor[luo], mon. määr. drivorna[luo])

1. kinos

Verbi

driva (epäsäännöllinen)

1. ajaa
2. ajelehtia
3. ajautua
4. johtaa, kaita

Taivutus

Taivutus – driva
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	driver	drivs, drives
imperfekti	drev	drevs
supiini	drivit	drivits
imperatiivi	driv	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: driva
• passiivin infinitiivi: drivas
• aktiivin part. prees: drivande
• passiivin part. prees: drivandes
• part. perf.: yl. driven, n. drivet, määr./mon. drivna

Liittyvät sanat

• flyta

Johdokset

• verbit: bedriva, fördriva