dominantti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

dominantti (5-C) (komparatiivi dominantimpi, superlatiivi dominantein) (taivutus [luo])

  1. hallitseva, dominoiva
    ~ alleeli

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈdomiˌnɑnt̪ːi/
  • tavutus: do‧mi‧nant‧ti

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dominantti (5)

  1. (musiikki) sävelasteikon 5. aste
    A-duurin dominantti on E ja E-duuri on näin ollen sen dominanttisävellaji.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dominantti dominantit
genetiivi dominantin dominanttien
(dominanttein)
partitiivi dominanttia dominantteja
akkusatiivi dominantti;
dominantin
dominantit
sisäpaikallissijat
inessiivi dominantissa dominanteissa
elatiivi dominantista dominanteista
illatiivi dominanttiin dominantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi dominantilla dominanteilla
ablatiivi dominantilta dominanteilta
allatiivi dominantille dominanteille
muut sijamuodot
essiivi dominanttina dominantteina
translatiivi dominantiksi dominanteiksi
abessiivi dominantitta dominanteitta
instruktiivi dominantein
komitatiivi dominantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo dominanti-
vahva vartalo dominantti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

dominanttisointu

Aiheesta muualla[muokkaa]