dispari

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dispari (6)

  1. (slangia) isännöitsijä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈdispɑri]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: dis‧pa‧ri

Etymologia[muokkaa]

  • ruotsin sanasta disponent (’isännöitsijä’)

Käännökset[muokkaa]

Italia[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

dispari m./f. (taipumaton)

  1. (myös matematiikka) pariton
  2. erilainen
  3. (matematiikka) erisuuri

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

dispari

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 2. persoonan preesens verbistä disparire
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä disparire

Katalaani[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

dispari

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä disparar
  2. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä disparar
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä disparar

Latina[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

disparī

  1. (taivutusmuoto) datiivin maskuliinin yksikkö sanasta dispar
  2. (taivutusmuoto) datiivin feminiinin yksikkö sanasta dispar
  3. (taivutusmuoto) datiivin neutrin yksikkö sanasta dispar
  4. (taivutusmuoto) ablatiivin maskuliinin yksikkö sanasta dispar
  5. (taivutusmuoto) ablatiivin feminiinin yksikkö sanasta dispar
  6. (taivutusmuoto) ablatiivin neutrin yksikkö sanasta dispar

Romania[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

dispari

  1. (taivutusmuoto) yksikön 2. persoonan preesens verbistä dispărea
  2. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 2. persoona verbistä dispărea