diiva

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

diiva (9)

  1. (arkikieltä) diivamainen, diivaileva; keikaroiva, snobistinen
    Se on niin diiva jätkä, että semmoseen harva nainenkaan pystyy.

Substantiivi[muokkaa]

diiva (9)[1]

  1. juhlittu ja palvottu oopperalaulajatar
  2. suuruudestaan tietoinen näyttelijätär tai laulaja, omanarvontuntoinen tähti; (laajemmin) tärkeilevä henkilö, varsinkin nainen
  3. snobi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi diiva diivat
genetiivi diivan diivojen
(diivain)
partitiivi diivaa diivoja
akkusatiivi diiva;
diivan
diivat
sisäpaikallissijat
inessiivi diivassa diivoissa
elatiivi diivasta diivoista
illatiivi diivaan diivoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi diivalla diivoilla
ablatiivi diivalta diivoilta
allatiivi diivalle diivoille
muut sijamuodot
essiivi diivana diivoina
translatiivi diivaksi diivoiksi
abessiivi diivatta diivoitta
instruktiivi diivoin
komitatiivi diivoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • diiva Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9