digata

Suomi

Verbi

digata (73-*) (taivutus)

1. (slangia) pitää jotakin hyvänä

   Mitä sä diggaat?

   Mä diggaan löhöämistä.

   Mä diggaan Princeä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈdigɑt̪ɑˣ/
• tavutus: di‧ga‧ta

Huomautukset

• Sanassa on poikkeuksellinen g~gg-astevaihtelu, jota ei vanhastaan esiinny suomen kielessä.
• Sanan alkuperäinen rektio on partitiivi, mutta elatiivin käyttö on sittemmin alkanut yleistyä.

Etymologia

• englannin sanasta dig mahdollisesti ruotsin kautta (digga); Suomen kielen sana on tullut 1960-luvulla. Englannin sanan merkityksenkehitys on tapahtunut seuraavasti ’kaivaa’ > ’paneutua’ > ’arvostaa’ > ’pitää jstak’. Sana on peräisin amerikanenglannin slangista ja sen ensiesiintymä on 1939.

Käännökset

1. pitää jostakin

englanti: dig espanja: molar

ranska: kiffer ruotsi: digga

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: digaaminen, diggaaminen, diggari
• verbit: diggailla

Aiheesta muualla

• digata Kielitoimiston sanakirjassa
• digata Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 555 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa