dentifikaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
dentifikaatio (3)
- (lääketiede) hampaanmuodostus, hammasluun muodostus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | dentifikaatio | dentifikaatiot |
genetiivi | dentifikaation | dentifikaatioiden dentifikaatioitten |
partitiivi | dentifikaatiota | dentifikaatioita |
akkusatiivi | dentifikaatio; dentifikaation |
dentifikaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | dentifikaatiossa | dentifikaatioissa |
elatiivi | dentifikaatiosta | dentifikaatioista |
illatiivi | dentifikaatioon | dentifikaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | dentifikaatiolla | dentifikaatioilla |
ablatiivi | dentifikaatiolta | dentifikaatioilta |
allatiivi | dentifikaatiolle | dentifikaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | dentifikaationa | dentifikaatioina |
translatiivi | dentifikaatioksi | dentifikaatioiksi |
abessiivi | dentifikaatiotta | dentifikaatioitta |
instruktiivi | – | dentifikaatioin |
komitatiivi | – | dentifikaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | dentifikaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |