dentaali

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dentaali (5)

  1. (fonetiikka) äänne, joka muodostetaan asettamalla kieli hampaita vasten
    Suomen kielen dentaali on ollut t:n heikko aste dh muinaiskantasuomessa.
    Suomen kielen t on enemmän dentaali kuin alveolaarinen.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dentaali dentaalit
genetiivi dentaalin dentaalien
partitiivi dentaalia dentaaleja
akkusatiivi dentaali;
dentaalin
dentaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi dentaalissa dentaaleissa
elatiivi dentaalista dentaaleista
illatiivi dentaaliin dentaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi dentaalilla dentaaleilla
ablatiivi dentaalilta dentaaleilta
allatiivi dentaalille dentaaleille
muut sijamuodot
essiivi dentaalina dentaaleina
translatiivi dentaaliksi dentaaleiksi
abessiivi dentaalitta dentaaleitta
instruktiivi dentaalein
komitatiivi dentaaleine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Alakäsitteet[muokkaa]