demoni

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

demoni (6)

  1. henkiolento, joka kristinuskon dualismissa luetaan pahaksi; riivaaja, paha henki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi demoni demonit
genetiivi demonin demonien
demoneiden
demoneitten
partitiivi demonia demoneita
demoneja
akkusatiivi demoni;
demonin
demonit
sisäpaikallissijat
inessiivi demonissa demoneissa
elatiivi demonista demoneista
illatiivi demoniin demoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi demonilla demoneilla
ablatiivi demonilta demoneilta
allatiivi demonille demoneille
muut sijamuodot
essiivi demonina demoneina
translatiivi demoniksi demoneiksi
abessiivi demonitta demoneitta
instruktiivi demonein
komitatiivi demoneine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • demoni Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

demoni

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta demo
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta demo
  3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta demo
  4. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta demo
  5. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta demo