deklinaatio

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

deklinaatio (3)

  1. (kielitiede) nominien taivutus eli sijamuotojen muodostaminen tai taivutusluokka
  2. (tähtitede) taivaankappaleen kulmaetäisyys taivaanpallon ekvaattorista
  3. (fysiikka, merenkulku) eranto

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi deklinaatio deklinaatiot
genetiivi deklinaation deklinaatioiden
deklinaatioitten
(deklinaatioin)
partitiivi deklinaatiota deklinaatioita
akkusatiivi deklinaatio; deklinaation deklinaatiot
Sisäpaikallissijat
inessiivi deklinaatiossa deklinaatioissa
elatiivi deklinaatiosta deklinaatioista
illatiivi deklinaatioon deklinaatioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi deklinaatiolla deklinaatioilla
ablatiivi deklinaatiolta deklinaatioilta
allatiivi deklinaatiolle deklinaatioille
Muut
essiivi deklinaationa deklinaatioina
translatiivi deklinaatioksi deklinaatioiksi
abessiivi deklinaatiotta deklinaatioitta
instruktiivi deklinaatioin
komitatiivi deklinaatioine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]