debyytti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
debyytti (5-C) (monikko debyytit)
- taiteilijan, kirjailijan tms. ensimmäinen julkinen esiintyminen, ensiesiintyminen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈdebyːt̪ːi/
- tavutus: de‧byyt‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | debyytti | debyytit |
genetiivi | debyytin | debyyttien (debyyttein) |
partitiivi | debyyttiä | debyyttejä |
akkusatiivi | debyytti; debyytin |
debyytit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | debyytissä | debyyteissä |
elatiivi | debyytistä | debyyteistä |
illatiivi | debyyttiin | debyytteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | debyytillä | debyyteillä |
ablatiivi | debyytiltä | debyyteiltä |
allatiivi | debyytille | debyyteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | debyyttinä | debyytteinä |
translatiivi | debyytiksi | debyyteiksi |
abessiivi | debyytittä | debyyteittä |
instruktiivi | – | debyytein |
komitatiivi | – | debyytteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | debyyti- | |
vahva vartalo | debyytti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- debyytti Kielitoimiston sanakirjassa