coteau

Ranska

Substantiivi

coteau m. (monikko coteaux[luo])

1. kukkula, mäki
2. mäenrinne
3. (erityisesti) kukkula johon on istutettu viiniä

Liittyvät sanat

• colline

Aiheesta muualla

• coteau Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)