contraste

Wikisanakirjasta

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

contraste m. (monikko contrastes)

  1. vastakkaisuus
  2. vastustus
  3. kontrasti

Verbi[muokkaa]

contraste

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contrastar
  2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contrastar
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contrastar

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

contraste m. (monikko contrastes [luo])

  1. vastakkaisuus
  2. kontrasti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • contraste Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi[muokkaa]

contraste

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contraster
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contraster
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contraster
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contraster
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä contraster