collatus
Latina[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
collātus m., collāta f., collātum n.
- (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä cōnferō
Taivutus
| yksikkö | monikko | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| sijamuoto | maskuliini | feminiini | neutri | sijamuoto | maskuliini | feminiini | neutri | |
| nominatiivi | collātus | collāta | collātum | nominatiivi | collātī | collātae | collāta | |
| akkusatiivi | collātum | collātam | collātum | akkusatiivi | collātōs | collātās | collāta | |
| genetiivi | collātī | collātae | collātī | genetiivi | collātōrum | collātārum | collātōrum | |
| datiivi | collātō | collātae | collātō | datiivi | collātīs | collātīs | collātīs | |
| ablatiivi | collātō | collātā | collātō | ablatiivi | collātīs | collātīs | collātīs | |