clamo

Latina

Verbi

clāmō (I) (akt. prees. inf. clāmāre,ind. perf. y. 1. p. clāmāvī, part. perf. clāmātus) (taivutus[luo])

1. huutaa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: clamor
• verbit: acclamo, declamo, exclamo, inclamo, proclamo, reclamo

Tästä johtuvat sanat tytärkielissä

• esp. clamar, llamar; it. chiamare; ransk. clamer

Lainat muissa kielissä

• engl. claim