carica
Italia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]carica f. (monikko cariche [luo])
- asema, vastuu
- veto (mekanismissa)
- Il mio orologio ha finito la carica. – Kellostani loppui veto.
- (fysiikka) varaus
- la carica elettrica – sähkövaraus
- rynnäkkö
- la carica della cavalleria – ratsuväen rynnäkkö
Verbi
[muokkaa]carica
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä caricare
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä caricare
Kroaatti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]cȁrica f.
Taivutus
[muokkaa]| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | carica | carice |
| genetiivi | carice | carica |
| datiivi-lokatiivi | carici | caricama |
| akkusatiivi | caricu | carice |
| vokatiivi | carice | carice |
| instrumentaali | caricom | caricama |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- cȁrica Hrvatski jezični portal
Serbia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]cȁrica f. (kyrillinen царица)
Sloveeni
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]carica f.