bumerangi
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]bumerangi (5)
- australialaislähtöinen puinen metsästysväline ja taisteluase. Metsästysvälineenä se oli käytännöllinen siksi, koska se palaa lähtöpaikkaansa jos ei osu kohteeseen.
- (arkikieltä) hylätty opiskelutehtävä, koe tai hakemus
- tulla bumerangina takaisin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈbumeˌrɑŋːi/, [ˈbu.me̞ˌrɑ̝ŋ.ŋi]
- tavutus: bu‧me‧ran‧gi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | bumerangi | bumerangit |
| genetiivi | bumerangin | bumerangien (bumerangein) |
| partitiivi | bumerangia | bumerangeja |
| akkusatiivi | bumerangi; bumerangin |
bumerangit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | bumerangissa | bumerangeissa |
| elatiivi | bumerangista | bumerangeista |
| illatiivi | bumerangiin | bumerangeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | bumerangilla | bumerangeilla |
| ablatiivi | bumerangilta | bumerangeilta |
| allatiivi | bumerangille | bumerangeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | bumerangina | bumerangeina |
| translatiivi | bumerangiksi | bumerangeiksi |
| abessiivi | bumerangitta | bumerangeitta |
| instruktiivi | – | bumerangein |
| komitatiivi | – | bumerangeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | bumerangi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- bumerangi Kielitoimiston sanakirjassa