bliva

Ruotsi

Verbi

bliva (epäsäännöllinen)

1. (vanhahtava) rinnakkaismuoto sanasta bli

Taivutus

Taivutus – bliva
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	bliver	–
imperfekti	blev	–
supiini	blivit	–
imperatiivi	bliv	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: bliva
• passiivin infinitiivi: –
• aktiivin part. prees: blivande
• passiivin part. prees: –
• part. perf.: yl. bliven, n. blivet, määr./mon. blivna