bege

Ruotsi

Verbi

bege (epäsäännöllinen)

1. refl.: ~ sig lähteä
2. refl.: ~ sig (yksipersoonainen) tapahtua, sattua

   det begav sig att .. – kävi niin että ..

Taivutus

• Vanhahtavassa kielessä verbi taipuu kaikissa aikamuodoissa vahvasti (alkuperäisen) -iv-vartalon mukaan: begiva, begiver, begav, begivit.

Taivutus – bege
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	beger (begiver)	–
imperfekti	begav	–
supiini	begett (begivit)	–
imperatiivi	bege (begiv)	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: bege, begiva
• passiivin infinitiivi: –
• aktiivin part. prees: begivande
• passiivin part. prees: –
• part. perf.: yl. begiven, n. begivet, määr./mon. begivna

Etymologia

be- + ge

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• begiva (vanhahtava)