beetahiukkanen

Suomi

Substantiivi

beetahiukkanen (38)

1. (fysiikka) radioaktiivisessa beetahajoamisessa syntyvä hiukkanen (joko elektroni tai positroni); β-hiukkanen

Ääntäminen

• IPA: /ˈbeːt̪ɑˌhiu̯kːɑnen/
• tavutus: bee‧ta‧hiuk‧ka‧nen

Käännökset

1. β-hiukkanen

englanti: beta particle, β-particle

Liittyvät sanat

• beetahajoaminen, beetasäteily

Rinnakkaismuodot

• β-hiukkanen

Vieruskäsitteet

• alfahiukkanen, neutroni

Alakäsitteet

• elektroni, beeta miinus -hiukkanen, β⁻-hiukkanen
• positroni, beeta plus -hiukkanen, β⁺-hiukkanen

Aiheesta muualla

• beetahiukkanen Kielitoimiston sanakirjassa
• beetahiukkanen Suomen etymologisessa sanakirjassa