banaali
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
banaali (6) (komparatiivi banaalimpi, superlatiivi banaalein) (taivutus[luo])
- lattea, kulunut, arkipäiväinen, tavanomainen, liian tavallinen
- banaali teos, banaali ilmaisu, banaali retoriikka
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈbɑnɑːli/
- tavutus: ba‧naa‧li
Etymologia[muokkaa]
- samaa tarkoittavasta ranskan sanasta banal < keskiajan latinan sanasta bannalis (’orjatyöhön liittyvä’) < sanasta bannum (’käsky’, ’julistus’)
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: banaalisti
- substantiivit: banaalius
- verbit: banaalistua, banalisoida, banalisoitua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- banaali Kielitoimiston sanakirjassa