baana

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

baana (9)[1]

  1. (arkikieltä) tie, rata, väylä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi baana baanat
genetiivi baanan baanojen
(baanain)
partitiivi baanaa baanoja
akkusatiivi baana; baanan baanat
sisäpaikallissijat
inessiivi baanassa baanoissa
elatiivi baanasta baanoista
illatiivi baanaan baanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi baanalla baanoilla
ablatiivi baanalta baanoilta
allatiivi baanalle baanoille
muut sijamuodot
essiivi baanana baanoina
translatiivi baanaksi baanoiksi
abessiivi baanatta baanoitta
instruktiivi baanoin
komitatiivi baanoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • lähteä baanalle – lähteä ulos juhlimaan, bilettämään

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • baana Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9