avoliitto

Suomi

Substantiivi

avoliitto (1-C)

1. se, että pariskunta asuu avioliittoa solmimatta vakituisesti yhdessä

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑʋoˌliːt̪ːo/
• tavutus: a‧vo‧liit‧to

Huomautukset

älä sekoita sanaan avioliitto

Etymologia

yhdyssana sanoista avo- ja liitto

Käännökset

1. mies ja nainen, jotka asuvat yhdessä

englanti: cohabitation kroatia: izvanbračna zajednica f. ruotsi: samboende, samvetsäktenskap

venäjä: гражданский брак, незарегистрированный брак viro: vabaabielu

Liittyvät sanat

• avosuhde
• avomies, avovaimo
• avoleski

Aiheesta muualla

• avoliitto Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3950 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa