avautuva
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
avautuva
- sellainen, joka avautuu parhaillaan
- Seurasimme ihastellen avautuvaa yön kuningatarta.
- avattavaksi tarkoitettu, mahdollinen avata
- Merenkulussa avautuvat väkipyörät ovat tuikitarpeellisia.
Etymologia[muokkaa]
- 1. partisiippi pass. verbistä avautua
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- avautuva Tieteen termipankissa
Verbi[muokkaa]
avautuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä avautua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | avautuva | avautuvat |
| genetiivi | avautuvan | avautuvien (avautuvain) |
| partitiivi | avautuvaa | avautuvia |
| akkusatiivi | avautuva; avautuvan | avautuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | avautuvassa | avautuvissa |
| elatiivi | avautuvasta | avautuvista |
| illatiivi | avautuvaan | avautuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | avautuvalla | avautuvilla |
| ablatiivi | avautuvalta | avautuvilta |
| allatiivi | avautuvalle | avautuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | avautuvana | avautuvina |
| translatiivi | avautuvaksi | avautuviksi |
| abessiivi | avautuvatta | avautuvitta |
| instruktiivi | – | avautuvin |
| komitatiivi | – | avautuvine |