avarrin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

avarrin (33-K)

  1. reikien laajentamiseen käytettävä työkalu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑʋɑrːin/
  • tavutus: a‧var‧rin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi avarrin avartimet
genetiivi avartimen avartimien
avarrinten
partitiivi avarrinta avartimia
akkusatiivi avarrin;
avartimen
avartimet
sisäpaikallissijat
inessiivi avartimessa avartimissa
elatiivi avartimesta avartimista
illatiivi avartimeen avartimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi avartimella avartimilla
ablatiivi avartimelta avartimilta
allatiivi avartimelle avartimille
muut sijamuodot
essiivi avartimena
(avarrinna)
avartimina
translatiivi avartimeksi avartimiksi
abessiivi avartimetta avartimitta
instruktiivi avartimin
komitatiivi avartimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo avartime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
avarrin-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • avarrin Kielitoimiston sanakirjassa