aufhört

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

aufhört

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä aufhören (sivulauseessa; päälauseessa hört auf)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä aufhören (sivulauseessa; päälauseessa hört auf)