asuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
asuttaminen (38)
- suunnitelmallista asuntojen ja asukkaiden sijoittamista alueelle, jossa ei entuudestaan ole merkittää asutusta
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asuttaminen | asuttamiset |
| genetiivi | asuttamisen | asuttamisten asuttamisien |
| partitiivi | asuttamista | asuttamisia |
| akkusatiivi | asuttaminen; asuttamisen |
asuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | asuttamisessa | asuttamisissa |
| elatiivi | asuttamisesta | asuttamisista |
| illatiivi | asuttamiseen | asuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | asuttamisella | asuttamisilla |
| ablatiivi | asuttamiselta | asuttamisilta |
| allatiivi | asuttamiselle | asuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | asuttamisena (asuttamisna) |
asuttamisina |
| translatiivi | asuttamiseksi | asuttamisiksi |
| abessiivi | asuttamisetta | asuttamisitta |
| instruktiivi | – | asuttamisin |
| komitatiivi | – | asuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | asuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
asuttamis- | |
Etymologia[muokkaa]
asuttaa-verbistä muodostettu teonnimi
Käännökset[muokkaa]
1. asuttaminen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- asuttaminen Tieteen termipankissa
Verbi[muokkaa]
asuttaminen
- (taivutusmuoto) IV-infinitiivi verbistä asuttaa