asumus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]asumus (39)
- vaatimaton rakennelma, jota käytetään asumiseen
- Teltta, jurtta ja tiipii ovat asumuksia.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑsumus/
- tavutus: a‧su‧mus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asumus | asumukset |
| genetiivi | asumuksen | asumusten asumuksien |
| partitiivi | asumusta | asumuksia |
| akkusatiivi | asumus; asumuksen |
asumukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | asumuksessa | asumuksissa |
| elatiivi | asumuksesta | asumuksista |
| illatiivi | asumukseen | asumuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | asumuksella | asumuksilla |
| ablatiivi | asumukselta | asumuksilta |
| allatiivi | asumukselle | asumuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | asumuksena | asumuksina |
| translatiivi | asumukseksi | asumuksiksi |
| abessiivi | asumuksetta | asumuksitta |
| instruktiivi | – | asumuksin |
| komitatiivi | – | asumuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | asumukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
asumus- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- asumus Kielitoimiston sanakirjassa