askartelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]askartelija (12)
- henkilö, joka askartelee
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | askartelija | askartelijat |
| genetiivi | askartelijan | askartelijoiden askartelijoitten (askartelijain) |
| partitiivi | askartelijaa | askartelijoita |
| akkusatiivi | askartelija; askartelijan |
askartelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | askartelijassa | askartelijoissa |
| elatiivi | askartelijasta | askartelijoista |
| illatiivi | askartelijaan | askartelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | askartelijalla | askartelijoilla |
| ablatiivi | askartelijalta | askartelijoilta |
| allatiivi | askartelijalle | askartelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | askartelijana | askartelijoina |
| translatiivi | askartelijaksi | askartelijoiksi |
| abessiivi | askartelijatta | askartelijoitta |
| instruktiivi | – | askartelijoin |
| komitatiivi | – | askartelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | askartelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi askarrella ((vahva) vokaalivartalo askartele- → j:n edellä askarteli-) + johdin -ja
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka askartelee
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- askartelija Kielitoimiston sanakirjassa