aseistautua

Suomi

Verbi

aseistautua (52-F) (taivutus[luo])

1. varustaa itsensä asein

   Aseistautunut metsästäjä valikoi tarkoin riistansa.

Etymologia

refleksiivijohdos verbistä aseistaa

Käännökset

1. varustaa itsensä asein

englanti: arm oneself espanja: armarse portugali: armar-se ranska: s'armer

ruotsi: beväpna sig saksa: sich bewaffnen serbia: naoružavati venäjä: вооружаться

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: aseistautumaton, aseistautunut
• substantiivit: aseistautuminen

Aiheesta muualla

• aseistautua Kielitoimiston sanakirjassa