arpeggio
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arpeggio (3)
- (musiikki) soittotekniikka, jossa soinnun sävelet soitetaan peräjälkeen (yleensä matalimmasta korkeimpaan) jättäen ne soimaan. Merkitään pystysuoralla aaltoviivalla
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arpeggio | arpeggiot |
genetiivi | arpeggion | arpeggiojen |
partitiivi | arpeggioa | arpeggioja |
akkusatiivi | arpeggio; arpeggion |
arpeggiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arpeggiossa | arpeggioissa |
elatiivi | arpeggiosta | arpeggioista |
illatiivi | arpeggioon | arpeggioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arpeggiolla | arpeggioilla |
ablatiivi | arpeggiolta | arpeggioilta |
allatiivi | arpeggiolle | arpeggioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arpeggiona | arpeggioina |
translatiivi | arpeggioksi | arpeggioiksi |
abessiivi | arpeggiotta | arpeggioitta |
instruktiivi | – | arpeggioin |
komitatiivi | – | arpeggioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | arpeggio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]italian sanasta arpeggio ’harpun lailla’[1]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Englanti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arpeggio (monikko arpeggios tai arpeggi)
Italia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arpeggio m. (monikko arpeggi[luo])
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Musiikin tietokirja. Toimittaneet Toivo Haapanen, Taneli Kuusisto, L. Arvi P. Poijärvi ja Veikko Helasvuo. Helsinki: Otava, 1956.