armollisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]armollisuus (40)
- se, että on armollinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑrmolˌlisuːs/
- tavutus: ar‧mol‧li‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | armollisuus | armollisuudet |
| genetiivi | armollisuuden | armollisuuksien |
| partitiivi | armollisuutta | armollisuuksia |
| akkusatiivi | armollisuus; armollisuuden |
armollisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | armollisuudessa | armollisuuksissa |
| elatiivi | armollisuudesta | armollisuuksista |
| illatiivi | armollisuuteen | armollisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | armollisuudella | armollisuuksilla |
| ablatiivi | armollisuudelta | armollisuuksilta |
| allatiivi | armollisuudelle | armollisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | armollisuutena | armollisuuksina |
| translatiivi | armollisuudeksi | armollisuuksiksi |
| abessiivi | armollisuudetta | armollisuuksitta |
| instruktiivi | – | armollisuuksin |
| komitatiivi | – | armollisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | armollisuude- | |
| vahva vartalo | armollisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
armollisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi armollinen (vokaalivartalo armollise-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on armollinen
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- armollisuus Kielitoimiston sanakirjassa