armahdus

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Armahdus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

armahdus (39)

  1. (oikeustiede) se, että armahdetaan; oikeudenkäytön käytäntö, jossa hallitsija tai ylempi oikeusaste voi vapauttaa tuomitun rikollisen rangaistuksesta tai sen osasta, tai lieventää rangaistusta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑrmɑhdus/
  • tavutus: ar‧mah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi armahdus armahdukset
genetiivi armahduksen armahdusten
armahduksien
partitiivi armahdusta armahduksia
akkusatiivi armahdus;
armahduksen
armahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi armahduksessa armahduksissa
elatiivi armahduksesta armahduksista
illatiivi armahdukseen armahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi armahduksella armahduksilla
ablatiivi armahdukselta armahduksilta
allatiivi armahdukselle armahduksille
muut sijamuodot
essiivi armahduksena armahduksina
translatiivi armahdukseksi armahduksiksi
abessiivi armahduksetta armahduksitta
instruktiivi armahduksin
komitatiivi armahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo armahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
armahdus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

armahdusanomus

Aiheesta muualla[muokkaa]