arkkitehti
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arkkitehti (5)
- (arkkitehtuuri) alan korkeakoulussa tutkinnon suorittanut rakennusten ja miljöön suunnittelija
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑrkːiˌt̪eht̪i/
- tavutus: ark‧ki‧teh‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arkkitehti | arkkitehdit |
| genetiivi | arkkitehdin | arkkitehtien, (arkkitehtein) |
| partitiivi | arkkitehtia, arkkitehtiä | arkkitehteja, arkkitehtejä |
| akkusatiivi | arkkitehti; arkkitehdin | arkkitehdit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arkkitehdissa, arkkitehdissä | arkkitehdeissa, arkkitehdeissä |
| elatiivi | arkkitehdista, arkkitehdistä | arkkitehdeista, arkkitehdeistä |
| illatiivi | arkkitehtiin | arkkitehteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arkkitehdilla, arkkitehdillä | arkkitehdeilla, arkkitehdeillä |
| ablatiivi | arkkitehdilta, arkkitehdiltä | arkkitehdeilta, arkkitehdeiltä |
| allatiivi | arkkitehdille | arkkitehdeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arkkitehtina, arkkitehtinä | arkkitehteina, arkkitehteinä |
| translatiivi | arkkitehdiksi | arkkitehdeiksi |
| abessiivi | arkkitehditta, arkkitehdittä | arkkitehdeitta, arkkitehdeittä |
| instruktiivi | – | arkkitehdein |
| komitatiivi | – | arkkitehteine- + omistusliite |
Etymologia
[muokkaa]muinaiskreikan rakennusmestaria tarkoittavasta sanasta ἀρχιτέκτων, arkhitekton[1] ἀρχι- "pää-" (arkki-) ja τέκτων, "rakentaja"
Käännökset
[muokkaa]1. alan korkeakoulussa tutkinnon suorittanut rakennusten ja miljöön suunnittelija
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]arkkitehdintutkinto, arkkitehtitoimisto, asemakaava-arkkitehti, kaupunginarkkitehti, maisema-arkkitehti, pääarkkitehti, rakennusarkkitehti, yliarkkitehti
Aiheesta muualla
[muokkaa]- arkkitehti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Gympel, Jan (suom. Turtia, Kaarina). Arkkitehtuurin historia. Antiikista nykyaikaan. Könemann. 2005. ISBN 3-8331-1641-2