argumentointi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑrguˌment̪oi̯nt̪i/
- tavutus: ar‧gu‧men‧toin‧ti
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | argumentointi | argumentoinnit |
| genetiivi | argumentoinnin | argumentointien (argumentointein) |
| partitiivi | argumentointia | argumentointeja |
| akkusatiivi | argumentointi; argumentoinnin |
argumentoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | argumentoinnissa | argumentoinneissa |
| elatiivi | argumentoinnista | argumentoinneista |
| illatiivi | argumentointiin | argumentointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | argumentoinnilla | argumentoinneilla |
| ablatiivi | argumentoinnilta | argumentoinneilta |
| allatiivi | argumentoinnille | argumentoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | argumentointina | argumentointeina |
| translatiivi | argumentoinniksi | argumentoinneiksi |
| abessiivi | argumentoinnitta | argumentoinneitta |
| instruktiivi | – | argumentoinnein |
| komitatiivi | – | argumentointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | argumentoinni- | |
| vahva vartalo | argumentointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
suomen kielen verbistä argumentoida
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- argumentointi Kielitoimiston sanakirjassa