apuvelvoite

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Apuvelvoite Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

apuvelvoite (48-C)

  1. sopimuksen seurauksena syntyvä velvollisuus, jolla edistetään päävelvoitteena olevaa suoritusta tai sopimuksen tarkoitusta; apuvelvoite on esimerkiksi velvollisuus antaa kuitti sopimussuorituksen (esimerkiksi rahan) vastaanottamisesta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]