apro

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

apro (1)[1]

  1. (opiskelijaslangia) approbatur, suppein yliopiston sivuaine

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi apro aprot
genetiivi apron aprojen
partitiivi aproa aproja
akkusatiivi apro;
apron
aprot
sisäpaikallissijat
inessiivi aprossa aproissa
elatiivi aprosta aproista
illatiivi aproon aproihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aprolla aproilla
ablatiivi aprolta aproilta
allatiivi aprolle aproille
muut sijamuodot
essiivi aprona aproina
translatiivi aproksi aproiksi
abessiivi aprotta aproitta
instruktiivi aproin
komitatiivi aproine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • apro Kielitoimiston sanakirjassa

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

apro

  1. villisika

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

aprō

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta apr
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta apr

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1