apro
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]apro (1)
- (opiskelijaslangia) approbatur, suppein yliopiston sivuaine
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑpro/
- tavutus: ap‧ro
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | apro | aprot |
| genetiivi | apron | aprojen |
| partitiivi | aproa | aproja |
| akkusatiivi | apro; apron |
aprot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aprossa | aproissa |
| elatiivi | aprosta | aproista |
| illatiivi | aproon | aproihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aprolla | aproilla |
| ablatiivi | aprolta | aproilta |
| allatiivi | aprolle | aproille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aprona | aproina |
| translatiivi | aproksi | aproiksi |
| abessiivi | aprotta | aproitta |
| instruktiivi | – | aproin |
| komitatiivi | – | aproine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | apro- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- apro Kielitoimiston sanakirjassa
Ido
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]apro
Latina
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]aprō