aplari
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
aplari (6)
- (puhekieltä, lastenkieltä) appelsiini
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aplari | aplarit |
| genetiivi | aplarin | aplarien aplareiden aplareitten |
| partitiivi | aplaria | aplareita aplareja |
| akkusatiivi | aplari; aplarin |
aplarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aplarissa | aplareissa |
| elatiivi | aplarista | aplareista |
| illatiivi | aplariin | aplareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aplarilla | aplareilla |
| ablatiivi | aplarilta | aplareilta |
| allatiivi | aplarille | aplareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aplarina | aplareina |
| translatiivi | aplariksi | aplareiksi |
| abessiivi | aplaritta | aplareitta |
| instruktiivi | – | aplarein |
| komitatiivi | – | aplareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aplari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |