anslå
Ulkoasu
Ruotsi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]anslå (epäsäännöllinen)
Taivutus
[muokkaa]Ennen vanhaan ruotsin kielessä verbi taipui myös preesensissä (alkuperäisen) g-loppuisen vartalon kanssa: anslåga, anslåger, anslog, anslagit. Nykyään se on niin harvinainen, että se on nimetty vanhentuneeksi.
Taivutus – anslå | ||
---|---|---|
Persoonamuodot | ||
muoto | aktiivi | passiivi |
preesens | anslår (anslåger) |
anslås (anslågs, anslåges) |
imperfekti | anslog | anslogs |
supiini | anslagit | anslagits |
imperatiivi | anslå (anslåg) |
– |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: anslå, anslåga
- passiivin infinitiivi: anslås, anslågas
- aktiivin part. prees: anslående
- passiivin part. prees: anslåendes
- part. perf.: yl. anslagen, n. anslaget, määr./mon. anslagna
Aiheesta muualla
[muokkaa]- anslå Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)