ansioitunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ansioitunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ansioitua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ansioitunut | ansioituneet |
| genetiivi | ansioituneen | ansioituneiden ansioituneitten |
| partitiivi | ansioitunutta | ansioituneita |
| akkusatiivi | ansioitunut; ansioituneen |
ansioituneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ansioituneessa | ansioituneissa |
| elatiivi | ansioituneesta | ansioituneista |
| illatiivi | ansioituneeseen | ansioituneisiin ansioituneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ansioituneella | ansioituneilla |
| ablatiivi | ansioituneelta | ansioituneilta |
| allatiivi | ansioituneelle | ansioituneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ansioituneena | ansioituneina |
| translatiivi | ansioituneeksi | ansioituneiksi |
| abessiivi | ansioituneetta | ansioituneitta |
| instruktiivi | – | ansioitunein |
| komitatiivi | – | ansioituneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |