ansari

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ansari (6)[1]

  1. (vanhentunut) kasvihuone

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑnsɑri/
  • tavutus: an‧sa‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ansari ansarit
genetiivi ansarin ansarien
ansareiden
ansareitten
partitiivi ansaria ansareita
ansareja
akkusatiivi ansari;
ansarin
ansarit
sisäpaikallissijat
inessiivi ansarissa ansareissa
elatiivi ansarista ansareista
illatiivi ansariin ansareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ansarilla ansareilla
ablatiivi ansarilta ansareilta
allatiivi ansarille ansareille
muut sijamuodot
essiivi ansarina ansareina
translatiivi ansariksi ansareiksi
abessiivi ansaritta ansareitta
instruktiivi ansarein
komitatiivi ansareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ansari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

< ruotsi (orangeri) < ranska (orangerie)[2]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ansarijauhiainen, ansarikukka, ansaripetopunkki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ansari Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.