ansaitseva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ansaitseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ansaita
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ansaitseva | ansaitsevat |
| genetiivi | ansaitsevan | ansaitsevien (ansaitsevain) |
| partitiivi | ansaitsevaa | ansaitsevia |
| akkusatiivi | ansaitseva; ansaitsevan | ansaitsevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ansaitsevassa | ansaitsevissa |
| elatiivi | ansaitsevasta | ansaitsevista |
| illatiivi | ansaitsevaan | ansaitseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ansaitsevalla | ansaitsevilla |
| ablatiivi | ansaitsevalta | ansaitsevilta |
| allatiivi | ansaitsevalle | ansaitseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ansaitsevana | ansaitsevina |
| translatiivi | ansaitsevaksi | ansaitseviksi |
| abessiivi | ansaitsevatta | ansaitsevitta |
| instruktiivi | – | ansaitsevin |
| komitatiivi | – | ansaitsevine |