anrichte
 |
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
anrichte
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä anrichten (sivulauseessa; päälauseessa richte an)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä anrichten (sivulauseessa; päälauseessa richte an)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä anrichten (sivulauseessa; päälauseessa richte an)